Tätä mieltä on asiantuntijaryhmä hallitukselle alueuudistuksesta laatimassaan väliraportissa, joka julkaistiin keskiviikkona.

Asiantuntijat tekevät raportissaan useita lyhyen ja pitkän aikavälin ehdotuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseksi. Edellä mainittujen lisäksi he ehdottavat, että lyhyellä aikavälillä pitäisi esimerkiksi korjata hyvinvointialueiden rahoitusmallia ja vahvistaa alueiden kansallista ohjausta.

Väliraportin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja yhdenvertaisuus ovat parantuneet. Palveluiden saatavuus on valtakunnallisesti pysynyt pääosin samalla tasolla kuin ennen sote-uudistusta. Alueiden välillä on kuitenkin eroja.

TÄLLÄ HETKELLÄ hyvinvointialueita on 21, ja lisäksi Helsingin kaupunki huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

- Hyvinvointialueiden nykyinen määrä oli sovitteluratkaisu sille, että sote-uudistukselle saatiin aikanaan poliittinen hyväksyntä, raportissa kommentoidaan.

Asiantuntijoiden mielestä ennen kevään 2027 hallitusneuvotteluja pitäisi määritellä kriteerit sille, miten alueiden määrää ja rakennetta arvioidaan. Mahdolliset aluejaon muutokset pitäisi tehdä kansallisen kokonaisarvion perusteella.

- Uudelleenarvioinnin yhteydessä pitää ottaa huomioon, että suuremmat ja taloudellisesti vakaammat alueet voivat kantaa vastuunsa itsenäisemmin. Tämä vähentää odotusta valtion lisärahoituksesta.

Tutkimusprofessori emeritus Markku Pekurinen sanoo raportissa, että hyvinvointialueilla asuu varsin vähän ihmisiä, kun verrataan terveydenhuollon järjestäjiin esimerkiksi muissa EU-maissa.

Väkimäärät vaihtelevat Keski-Pohjanmaan ja Kainuun vajaasta 70 000 asukkaasta Helsingin noin 680 000 asukkaaseen.

- EU-maiden tietoja soveltaen, puhtaasti mekaanisesti arvioiden Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun toteuttamiseen riittäisi 6-11 hyvinvointialuetta, Pekurinen kirjoittaa.

VÄLIRAPORTIN tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Pekurinen korosti laskelman olevan tekninen. Hänen mukaansa sopiva määrä riippuu siitä, mihin koko hyvinvointialuejärjestelmää halutaan kehittää.

Professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta nosti tiedotustilaisuudessa lisäksi esiin, että tämänhetkisessä järjestelmässä alueita saatetaan joutua yhdistämään arviointimenettelyn kautta.

- Se taas johtaa hieman sattumanvaraiseen kehitykseen. Ihan tätäkin silmällä pitäen on järkevää, että katsotaan kansallista tilannetta kokonaisuutena ja tehdään kokonaisarvio.

Myös sairaala- ja päivystysverkon kehittämisestä pitäisi asiantuntijoiden mielestä tehdä ehdotus kevään 2027 hallitusneuvotteluihin.

Asiantuntijat hyödyntäisivät jo tehtyä selvitystä ja ehdottavat sen arvioimista, mitkä erikoissairaanhoidon palvelut kullakin hyvinvointialueella on mahdollista ja tarkoituksenmukaista tuottaa